5 Sunnuntaikrapula
Johanneksen sunnuntai-iltapäivä meni pahasti pieleen. Edellisenä iltana oli tullut juhlittua kavereiden kanssa pubissa ilman kummempaa syytä. Jaakon pontikkaa piti ottaa aamuyöllä, kun Heinon konjakki loppui. Johannesta keljutti, koska oli työttömänä ollut taas persauki ja koko illan muiden armoilla kaikessa. Kalja ja viina sekaisin juotuna aiheutti valtavan krapulan.. Nyt on aiheellista lepytellä vaimoa. Ainoa keino olisi ehkä hyvä sunnuntain liharuoka, joten Johannes sulatti mikrossa sisäfilettä. Voisi tehdä pihvit, Tournedos Rossini houkutteli, mutta eipä ollut työttömällä gourmetkokilla tryffeliä eikä hanhenmaksaa, joten pippuripihvit ja lihaliemessä sipulin kera haudutettu peruna saisivat kelvata. Ei ollut kaljaa, liha piti leikata krapulatärinöissä. Tietenkin veitsi lipsahti sormeen. Kiireessä Johannes kietaisi keittiöpyyhkeen sormen ympärille, tämä haava olisi puhdistettava. Hän painoi haavaa pyyhkeellä ja meni kylpyhuoneeseen. Tippaakaan verta ei pudonnut lattialle matkalla, mutta käsisuihkun huuhtoessa haavaa wc-pöntön päällä pöntön ulkoreunat vereytyivät hiukan. Johannes puhdisti pöntön huolellisesti, mutta yksi tippa verta jäi valumaan pöntön ulkoreunaan. Johannes palasi keittiöön, teippasi haavan päällä olevan wc-paperin palan. Haava ei vuotanut, vähän särki. Hän otti lihaveitsen ja jatkoi lihan paloittelua. Puhelin soi. Johannes vastasi seinäpuhelimeen vasemmalla kädellä haavasormi sojottaen.”Haloo.”
”Minna täällä, olen raskaana. Ole nyt perkele hiljaa, en halua kuulla satujasi. Olet ainoa, joka on pannut minua viime kuukausina, joten lapsi on sinun. Et sinä Annalle mitään erosta puhu, vaikka lupasit. PYYDÄ SE ÄMMÄ PUHELIMEEN.”⚹ ⚹ ⚹
Anna heräsi tyypillisen koti-illan jälkeen, viisi siideriä ja kusihätä aamulla.”Taas tuo kusipää on leikannut sormensa auki. Laittaa varmaan niitä iänikuisia fileanteeksipyyntöpihvejään, jotain krapulaan sopivaa,” mietti Anna. ”Ja vessa on ihan veressä!” Ääneen hän huusi pöntöltä: ”SINÄ SAATANAN RUNKKARI OLET SOTKENUT KOKO MAAILMAN VERELLÄSI! ITSE PESET VESSAN, JUMALAUTA!” Anna lopetti kusemisen, ja syöksyi keittiöön. Johannes puhui puhelimessa, Anna luuli siellä olevan jonkun eilisen ryyppykaverin. Kireällä äänellä hän sanoi: ”Sano niille alkoholisteille, että…”
Samalla luurista kuului selvä naisääninen huuto:”...ÄMMÄ PUHELIMEEN!”
”Huora, siellä on joku huora,” valitti Anna järkyttyneenä.Johanneksen päässä napsahti ja kaikki pimeni. Seuraavaksi hän tajusi juovansa alkoholitonta ruoanlaittoviiniä pullon suusta, puhelimen roikkuvasta luurista kuului merkkiääni. Anna makasi verilammikossa kurkku auki viillettynä lihaveitsi vieressään lattialla. Tämä näky ahdisti ja masensi, mutta vasta heidän kuollut koiransa samassa verilammikossa sai Johanneksen tippumaan polvilleen ja huutamaan tuskaansa.
etusivulle palautteeseenLinkit teksteihin
1 Esineet keskustelevat ⚹
2 Haulikko ⚹
3 Lihamureke ⚹
4 Koulunkäyntiä ⚹
5 Sunnuntaikrapula ⚹
6 Kesätyö ⚹
7 Suhde ⚹
8 Moskova - Lontoo ⚹